Suomalaisia runoja / финские стихотворения

 

 К началу юмористическое стихотворение от Туйя Коринена, на ситлье "Калевала" т.е. старый карельский.
Это и многие другие новые юмористические стихи тыпа Калевала в Финляндии популярные. Их передадут через электронной почтой или SMS.

Вот ниже одно. Знаете о чём идет речь?

Tuija Korpinen:
Lдskinlдhdetysmanaus

Sula lдski lyllymдstд,
liha liika lellumasta,
ihra kaikkoa kavala,
suksi suohon selluliitti!

Makeassa on majasi,
virus vinha viinerissд,
rasvaisessa on kotisi,
voikkoleivдn makkarassa.

Mene kinkku matkoihisi,
suden suuhun paksu reisi!
Parempi minun elellд,
kepeдnд kepsutella,
kun ei perд maata laahaa,
raavi maantietд takamus.

Lдhde: www.vienankarjala.net


 

 Тимо kiitos runoista, sдilytettiin tietokoneseeni.) opin sen ulkoa)))

Как Сам как собаки.. к сожалению очень сильно занят всякими делами, учеба+ работа, немогу отвечать подолгу иногда ну всегда можешь мне позвонить поболтаем, если найдешь способ как.. а телефон есть в контакте... возьмешь оттуда позвонить
 

 Kiitos Aleksei! Хорошо, что у человека, что делать :) Tekemistд riittдд :D У меня тоже :)))
 

 Это тоже часто встречается в интернете и SMS, и мало знают, о том кто его написал

Olet nuori ja minд rakastan vain sinua.
Vanhenet ja minд vain rakastan sinua.
Olet vanha ja vain minд rakastan sinua

Veikko Polameri (1946 - 1979)

 

 Sade on viskannut1 koivuun2
Verkot3 loistavat4.
Sano jo minulle, sano,
Ettд rakastat.
Neilikat5 tuulen alle
Taipuvat iloiten
Sano jo, ettд olen
Sinulle suloinen.
Katso, minussa silloin
Ihme6 tapahtuu7:
Tulen niin voimakkaaksi8,
Niinkuin nuori puu.
Tulen niin iloiseksi,
Niinkuin neilikat.
Sano vain minulle, sano,
Ettд rakastat.


Sade on viskannut koivuun – Дождь повис на березовых ветвях
Verkot loistavat – Сети переливаются (имеются в виду, видимо, паутины с капельками дождя)
Sano jo minulle, sano, - Скажи же мне, скажи
Ettд rakastat. – Что любишь.
Neilikat tuulen alle – Гвоздики склонились
Taipuvat iloiten - веселыми
Sano jo, ettд olen – Скажи же, что
Sinulle suloinen. – тебя радует.
Katso, minussa silloin – Смотри, во мне
Ihme tapahtuu: - произойдет чудо:
Tulen niin voimakkaaksi, - стану такой сильной
Niinkuin nuori puu. – Прямо как молодое дерево.
Tulen niin iloiseksi, - Стану такой веселой,
Niinkuin neilikat. – Прямо как гвоздики.
Sano vain minulle, sano, - Только скажи мне, скажи,
Ettд rakastat. – Что любишь.



 

 Интересно, чей это стихотворение?
 

 не знаю.

 

 Se on Aale Tynnin runo - Sade.
 

 Kiitos Elena! Aale tynnin runoja on sдvelletty paljon lauluiksi. Tuonkin nдkyy ainakin Kaj Chydenius joskus sдveltдneen. Oletko kuullut sitд tai muita hдnen runojaan laulettuna?

 

 En ole koskaan kuullut. Tiedдn vain ettд hдn on kotoisin tддltд Inkerinmaalta ja olen lukenut pari runoa.
 

 Rakastan sinua tдnддn enemmдn,kuin eilen,mutta vдhemmдn,kuin huomenna...
 

 Tulin taaksesi,
mutta sinд et
Huomannut minua.
Hymyilin,
mutta et
Vastannut minulle.
Huusin sinulle,
mutta sinд et
kuulut minua.
Olin sinulle,
vain ilmaa ajanhukkaa.
 

 Подскажите, где можно скачать финские первые детские стихотворения для самых маленьких
Спасибо!
 

 Ольга,
В Google ищите c "lastenloruja".
Найдется например.
http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/brodtext_fin...

 

 Да, эта Муми-тролли для всех нас больших детей:


Tove Jansson
lyhennetty versio kirjasta "Kuka lohduttaisi nyytiд"

Olipa kerran pikku nyyti nyytiдinen,
hдn ihan yksin asui taloaan
ja talo oli myцskin yksinдinen.

Hдn usvan turvin pakeni ja katos kokonaan
ja ovet jдtti auki ja lamput palamaan.

Ja nyyti kulki vain ja kulki maailmalla,
ei nдhnyt missддn tutun tuttua.
Nyt kuka lohduttaisi nyytiд ja sanois vaikka nдin:
jдд ilman ystдviд se ken kддntдд selдn muihin pдin.

Kun matkalaukku painoi, nousi kuuma hiki
ja ahtaat kengдt hiersi kantapддn.
Ja silloin tuuli lumoavan soiton meren takaa toi,
kun muikkunen se kesдn poukamassa musisoi.
Ja laukkua ei muikkusella ollut, eikд koskaan tule olemaan
ja kenkiд ei viheriдn niityn poika tule tuntemaan.
Siis kuka lohduttaisi nyytiд: on laulun mahti
suurempi kuin laukun. Siitд askeleelle tahti!

Kas, hemuleitten puisto valaistuna hohti
ja raketteja siellд ammuttiin,
ja kansaa puitten alla karkeloi,
kun pelit pelas ja soitto soi!
Ja iso hemuli sцi ison pannukakon hilloineen,
vaan nyyti oli taaskin ihan yksikseen.
Siis kuka lohduttaisi nyytiд ja sanoisi: ei kukaan
sinua huomaa ellet itse mene mukaan!

Niin nyyti lдhti siitд meren rantaan
ja lцysi nдkinkengдn, suuren, valkean.
Hдn astui varovasti hienoon santaan
ja tuumi: lцysin ihmeellisen maailman.
Siis nyyti riisui kenkдnsд ja huokasi: hohoi,
on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?
Vaan kuka lohduttaisi nyytiд ja sanois: yksinддn
ei kukaan nauti edes nдkinkengдstддn.

Ui valtameren mustaa aavaa pitkin
niin yksinдinen pullo, ui ja ui
ja lipui rantaan, kuten arvasitkin,
ja pullopostipulloks paljastui.
"...niin kauheasti pelkддn mцrцn mцrinдд
kun hдmдrдssд olen ihan ilman ystдvдд..."

Se kirje oli nyytin ensimmдinen.
Hдn kдtki sen siis taskun sopukkaan.
Ja kesдyц on kaunis yц, kun yц on heinдkuun,
kun joku jotakuta kohta lohdutella saa
ja kaikki muuttuu uudeksi, kun seikkailukin odottaa.

Kas viljaana siinд vilkutteli veneestддn
ja homssut soutelivat - nyyti laski seitsemддn -
ja viides homssu tervehti ja nyyti huusi: hei!
mua kukaan ennen huomannutkaan ei!
niin mielellдni seurassanne viivдhtдisin
vaan kuka lohduttaisi tuittua, jos tдnne jдisin.

Nyt kysyy: onko tuittu ollut tддllд kukaties?
On, lauloi vontti, -tuittu hiukset valloillaan.
Hдn karkas eilen kotoaan ja oli suunniltaan.
Vaan kuka lohduttaisi tuittua, en tiedд ollenkaan
kun olen lomalla ja kalastelen vaan.

Kun sitten vuorten takaa kuuluu mцrцn mцrinдд
niin nyyti heti ensimmдiseen koloon lymyдд
ja ryцmii sieltд дikдisenд jalkaa polkien:
Mun tдytyy nyt lohdutella tuittua, en saa nyt olla arka!
Hдn pelkдд vielд enemmдn, se pikku tuittu parka!


 

 jatkuu ...

On tienoo дkkiд niin hiljainen ja musta
ja mцrkц niin kuin vuori tuijottaa,
ja jдinen maa on tдynnд kammotusta,
kun kuustakin pois vдrit putoaa.
Ja mцrkц дllistyi ja juoksi pakoon yksi kaksi -
siis tuittu kyynelien lдpi nдki nyytin voittajaksi.
Ei pienen tuitun peloittelu ole vaikeaa,
ja lohduttelu, arvaathan, on vielд helpompaa.

Noin vaiti katsoivat he toisiansa,
nyyti, tuittu, kuutamossa kuu.
Ei ihme vaikka nyyti jaloistansa
kдvikin heikoksi ja mykistynyt suu
ujosti sanoi vain: kirje voi
kai kaiken selittдд - ja meni pois!
Hдn tahtoi kirjoittaa - nдkinkengдstддn
ja hemulista ja kuinka yksinддn
hдn oli - ajatuksistaan ja pelostaan.

Ja tuittu ruusut sai ja kirjeen luki
ja nimenkin hдn tarkkaan tavasi.
Ah, posken punaruusut hдntд puki
ja nyytille hдn sylin avasi
ja kuiskas: unohda jo mennyt kamaluus,
on edessдmme kaikki kauneus ja ihanuus. Nyt lohdutamme toisiamme, emme koskaan enдд pelkдд!"

 

 Может быть, да, так лучше от финского рабочего класса:


Veli, sisko, kuulet kummat soitot
ympдrillдs kaikkialla soi.
Rummut jyskдд taantumuksen voitot,
luokkataistoin myrskyt salamoi.

Tykit, pommit, kaasut kaikenlaiset
tuovat tuhoa ja kuolemaa.
Isдt, veljet tyцlдiskotiemme
taistotanner uhriksensa saa.

Miksi kansat toisiansa surmaa,
tyцmies tyцlдisiд toisen maan.
Kuka voitot korjaa murhatцistд,
milloin verivelat maksetaan.

Tyцlдiskansat nouskaa kaikkialta
sodan julmaa vaaraa vastahan.
On jo aika ihmisyyden voittaa,
sodan julmat kauhut lopettaa.

Elsa Rautee


 

 Этот стих, для тех, кто учит части тела и болезни.:)

Ikдvдn nyt kerron teille: Mirri sairastui.
Paha oli ilma eilen, Mirri vilustui.
Nyt on vaivaa ystдvдllд, senhдn arvaatkin,
kaik on kipeдnд hдllд, nenд, varpaatkin.
Minд hдntд silittelin, ei hдn hyrrдnnyt;
maidollakin mairittelin, eihдn leikkinyt.
Дiti makkarankin osti, Mirrilleni vei,
Mirri pддtдnsд vain nosti, sanoi : Kiitos, ei!
Viimein isдn tohvelihin Mirri lцysi tien;
kдvi siihen kyyryksihin ystдvдni pien.
Hiljaa, lapset, hiljaa aivan, antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan poistaa pienoltain.


 

 А это для тех, кто учит месяцы :)

Kuukaudet

Vuoden alku tammikuussa,
Vielд talvi helmikuussa,
Maaliskuussa lumi sulaa,
Huhtikuussa kurjet palaa.

Kдki kukkuu toukokuussa,
Juhannus on kesдkuussa,
Heinдkuussa heinдд tehdддn,
Elokuussa eloon mennддn.

Syyskuu on koulukuusi,
Lokakuussa talvi uusi,
Jдrvet jддtyy marraskuussa,
Vuoden loppu joulukuussa.
 

 Hauskaa, Pauliina :))) On varmaan vanha runo siltд ajalta, kun talvi ei alkanut helmikuussa, ja kouluunkin mentiin aina syyskuun ensimmдisenд pдivдnд.

"syyskuu on koulukuusi" - "сентябр - школьная ёлка"! Vai mitд? :D

 

1 2 3